virtuaalihevonen
DRAGON GRAMMY "AMY"
syntymäaika : 28.08.2011 - 12 vuotias, satunnainen
väri : hallakko syntymämaa : Ruotsi hoitaja : otetaan rekisterinumero : VH12-053-0099 tallipaikka : Harrastetalli Haavisto |
luonne
Amy on hyvinkin itseppäinen, mutta kuitenkin rakastettava tamma. Hoitaessa tuuppii hoitajaa, mutta antaa harjata jokapaikasta. Kavioita ei suostu nostamaan, joskus kuitenkin yllättää ja hoitaja saa kavion suuhunsa. Satuloidessa luimii. Suitsiessa nostaa päätään hiukan, suurempi ongelma on kuitenkin suun avaaminen. Amy ei avaa suuta millään, ja sinne saa sorkkia sormilla ja tarjoilla makupaloja. Taluttaessa Amy hyökkäilee jokaisen ruohotupsun luo, eikä suostu enää liikkumaan. Joskus vain jämähtää paikoilleen, eikä liiku mihinkään. Kengitykset ym. sujuu hyvin, Amy haluaa vain nopeasti pois tilanteesta, eikä vikuroi yhtään. Traileriin saa myöskin kiskoa aikansa, ja kannattaakin varata pari tuntia aikaa. Tamma tarvitsee itseppäisen hoitajan.
Ratsastaessa Amy on hyvinkin reipas ja mukava. Joskus Amy vain jämähtää kuitenkin paikoilleen. Siksi kannaattaakin pitää raippa aina mukana. Tamma ei onneksi kauheasti ratsastaessa pysähtele, joten siltä osalta neiti on oikein ihana. Askeleet ovat pehmeät, ja apujakin tottelee. Aloittelijalla Amy on tuntihevonen oikeassa elementissään. Kulmat oikaisee ja voltit venähtää. Esteillä reipas ja hyppääkin ennakkoluulottomasti kaikki esteet. Amy on monen esteratsastajan suosikki. Tamma tarvitsee kuitenkin selkeät avut, koska muuten Amy oikaisee kaikki mutkat. Maastossa reipas neiti, joka ei säiky mitään. Joskus voi vain pysähtyä, eikä jatka enää matkaa. Silloin kannattaakin vain kääntää rouva kotiin päin ja ratsastella kentällä. Tätäkin hän tekee kuitenkin harvoin.
Ratsastaessa Amy on hyvinkin reipas ja mukava. Joskus Amy vain jämähtää kuitenkin paikoilleen. Siksi kannaattaakin pitää raippa aina mukana. Tamma ei onneksi kauheasti ratsastaessa pysähtele, joten siltä osalta neiti on oikein ihana. Askeleet ovat pehmeät, ja apujakin tottelee. Aloittelijalla Amy on tuntihevonen oikeassa elementissään. Kulmat oikaisee ja voltit venähtää. Esteillä reipas ja hyppääkin ennakkoluulottomasti kaikki esteet. Amy on monen esteratsastajan suosikki. Tamma tarvitsee kuitenkin selkeät avut, koska muuten Amy oikaisee kaikki mutkat. Maastossa reipas neiti, joka ei säiky mitään. Joskus voi vain pysähtyä, eikä jatka enää matkaa. Silloin kannattaakin vain kääntää rouva kotiin päin ja ratsastella kentällä. Tätäkin hän tekee kuitenkin harvoin.
päiväkirja (2 merkintää)
>> 28.02.2013 - Talvimaasto Vanilla Sugarissa
Heitin vielä riimun suitsien päälle ja talutin tamman traileriin. Olimme tapelleet sinne menemisestä monet kerrat, ja nyt selvisin vain pienelle raipan kehotuksella. Löin ystäväni kanssa luukut kiinni ja kipusin auton rattiin. Auto käyntiin ja peruutus pihatielle. Näin alkoi matka Vanillasugarin järjestämään talvimaastoon.
Vanillasugarin pihalla otin vuonohevostammani Amyn trailerista, josta se tulikin ryminällä ulos. Riisuin kevyen loimen satulanpäältä ja heitin sen autoni takaluukkuun. Otin myös riimun pois ja lähdin sitten taluttamaan tammaa talliin. Muutaman kerran Amy jäi tutkiskelemaan lunta, jos sieltä vaikka löytyisi ruohoa. Avasin tallin oven, ja kohtasin heti käytän hevosia ja ihmisiä pullollaan. Maaston vetäjä Kasper tuli tervehtimään ja kertoi, että voisin mennä kentälle pyörimään alkuverkaksi ja odottomaan maaston alkua. Siirryin kentälle, jossa oli jo kaspianponi ja kaunis hannover. Tervehdin myös näiden ratsastajia ja aloin säätämään jalustimia ja kiristämään vyötä.
Järjestäydyimme Kasperin johdolla jonoon ja lähdimme maastoa kohti. Ilma oli mitä mainioin. Lunta tuprutteli hiljaa alas taivaalta ja aurinko paistoi. Lumi narskui kivasti hevosten askeltaessa rauhallisesti eteenpäin. Pian edestä kuului huuto ja jono siirtyi automaattisesti raviin. Olimme Amyn kanssa jonon hännillä, ja tamma otti aina ravispurtteja saadakseen toiset kiinni. Neiti kulki alkuun jännittyneesti, mutta vähitellen se rauhouttui, kun kukaan muukaan ei sännännyt minnekkään. Amysta vaistoi menohalun ja muutaman kerran se kiskaisi ohjista, ihan kuin sanoakseen "Nyt mennään!".
Kiipesimme mäkeä ylös ja annoin Amylle hieman ohjaa lisää, jotta se saisi valita itse paikat johon laskisi jalkansa. Muutaman kerran edellämenevän hevosen jalka lipsahti ja Amy oli heti kiihdyttämässä. Mäen päälle päästessämme kohtasimme aivan upean maiseman. Edessä oli loistava laukkapätkä, joten jono siirtyi vauhdikkaaseen laukkaan. Se oli yksinkertaisesti mahtavaa. Hevosten vauhti kiihtyi koko ajan ja ratsastajat nousivat sitä mukaan kevyeeseen istuntaan ja painautuivat ratsujensa kauloja vasten.
Saavuimme kodalle ja laskeuduimme hevosten selästä. Ratsut puhalsivat innostuneina kiinnittäessämme ne puihin. Onneksi olin tajunnut ottaa riimunnarun mukaan. Hevosten hoidon jälkeen siirryimme istumaan kodalle, vihdoinkin ruokaa! Tankattuamme itsemme täyteen (ja siinä sivussa hevosetkin) oli aika jatkaa matkaa. Matka rannalle sujui rauhallisessa käynnissä ja muutamien ravipätkien myötä. Meri oli kauniin jään ja lumen alla. Pysähdyimme kaikki riviin ja kaivoimme kamerat esiin. Otimme kuvia kauniista maisemasta ja minä aina välillä myös Amyn korvista. Jatkoimme siitä sujuvasti kiipeämmällä kallion päälle ja kaivoimme kamerat taas esiin. Täällä oli mahtavat maisemat!
Loppumatka sujui hyvin laukkapätkän ja raviosuuksien myötä. Ratsukot olivat aivan väsyneitä maastosta ja menivätkin kukin onnellisena omiin karsinoihinsa ja traileriin. Amy seurasi nätisti perässäni traikkuun ja alkoi innolla hotkimaan heiniä. Hymyillen laitoin hevosen matka kuntoon ja siirryin sitten tallin kahvioon. Join nopeasti kuuman mehuni ja sämpylän otin mukaani. Minulla oli nimittäin kiire ehtiä takaisin tallille pitämään tuntia ja olin myöhässä. Huudin ovelta heipat ja kiitokset ja poistuin lumisateeseen.
>> 22.01.2013 - estevalmennus, valmentajana Liljaa
Aloitimme Sanin ja Amyn kanssa kunnollisella alkuverryttelyllä, monien volttien ja kiemuroiden kera. Teimme myös hieman työtä kokoamisen ja venytyksen kanssa - pitkillä sivuilla Sani pyytäisi Amya liikkumaan eteen runsaasti, ja lyhyillä sivuilla taas kokoamaan ravia. Tamma ei ollut aluksi täysin kuulolla, joten ravin tempo ei muuttunut tarpeeksi. Parin napakan käskyn jälkeen Sani kuitenkin sai Amyn kuulolle, ja tamma pääsi esittelemään hienoja askellajejaan. Laukassa Amy näytti oikein mukavalta ja pehmeältä, varsinkin kun Sani oli saanut apunsa läpi ja tamma oli hereillä ja valmiina. Olin kuullut että Amyn ongelma hypätessä oli kulmien oikominen, joten asetin kaksi puomia kahdeksikon keskelle. Tämän jälkeen asetin kaksi toista puomia kahdeksikon ulkoreunoilla, joten päästäkseen puomien keskelle Sanin olisi saatava Amy kuulolle ja taipumaan. Aluksi pari oikoi hieman, ja lähestyi puomeja sivusta, tai ylitti ne niiden reunoista. Lopulta Sani kuitenkin sai apunsa läpi, ja Amy rupesi taipumaan ja oikominen loppui. Kokosin puomien sijaan pienet esteet, ja pari ylitti ne uudelleen. Amy rupesi oikomaan uudelleen, koska Sani keskittyi esteihin enemmän kuin hyvään lähestymiseen. Parin yrityksen jälkeen Sani kuitenkin keksi homman jujun, ja ratsukko pääsi hyppimään esteitä hienolla kahdeksikolla, pyöreiden kulmien ja taivutusten kera. Nostin esteitä hieman tämän jälkeen, ja kun sekin onnistui parilta hienosti, lopetimme tunnin hyvään suoritukseen.
Heitin vielä riimun suitsien päälle ja talutin tamman traileriin. Olimme tapelleet sinne menemisestä monet kerrat, ja nyt selvisin vain pienelle raipan kehotuksella. Löin ystäväni kanssa luukut kiinni ja kipusin auton rattiin. Auto käyntiin ja peruutus pihatielle. Näin alkoi matka Vanillasugarin järjestämään talvimaastoon.
Vanillasugarin pihalla otin vuonohevostammani Amyn trailerista, josta se tulikin ryminällä ulos. Riisuin kevyen loimen satulanpäältä ja heitin sen autoni takaluukkuun. Otin myös riimun pois ja lähdin sitten taluttamaan tammaa talliin. Muutaman kerran Amy jäi tutkiskelemaan lunta, jos sieltä vaikka löytyisi ruohoa. Avasin tallin oven, ja kohtasin heti käytän hevosia ja ihmisiä pullollaan. Maaston vetäjä Kasper tuli tervehtimään ja kertoi, että voisin mennä kentälle pyörimään alkuverkaksi ja odottomaan maaston alkua. Siirryin kentälle, jossa oli jo kaspianponi ja kaunis hannover. Tervehdin myös näiden ratsastajia ja aloin säätämään jalustimia ja kiristämään vyötä.
Järjestäydyimme Kasperin johdolla jonoon ja lähdimme maastoa kohti. Ilma oli mitä mainioin. Lunta tuprutteli hiljaa alas taivaalta ja aurinko paistoi. Lumi narskui kivasti hevosten askeltaessa rauhallisesti eteenpäin. Pian edestä kuului huuto ja jono siirtyi automaattisesti raviin. Olimme Amyn kanssa jonon hännillä, ja tamma otti aina ravispurtteja saadakseen toiset kiinni. Neiti kulki alkuun jännittyneesti, mutta vähitellen se rauhouttui, kun kukaan muukaan ei sännännyt minnekkään. Amysta vaistoi menohalun ja muutaman kerran se kiskaisi ohjista, ihan kuin sanoakseen "Nyt mennään!".
Kiipesimme mäkeä ylös ja annoin Amylle hieman ohjaa lisää, jotta se saisi valita itse paikat johon laskisi jalkansa. Muutaman kerran edellämenevän hevosen jalka lipsahti ja Amy oli heti kiihdyttämässä. Mäen päälle päästessämme kohtasimme aivan upean maiseman. Edessä oli loistava laukkapätkä, joten jono siirtyi vauhdikkaaseen laukkaan. Se oli yksinkertaisesti mahtavaa. Hevosten vauhti kiihtyi koko ajan ja ratsastajat nousivat sitä mukaan kevyeeseen istuntaan ja painautuivat ratsujensa kauloja vasten.
Saavuimme kodalle ja laskeuduimme hevosten selästä. Ratsut puhalsivat innostuneina kiinnittäessämme ne puihin. Onneksi olin tajunnut ottaa riimunnarun mukaan. Hevosten hoidon jälkeen siirryimme istumaan kodalle, vihdoinkin ruokaa! Tankattuamme itsemme täyteen (ja siinä sivussa hevosetkin) oli aika jatkaa matkaa. Matka rannalle sujui rauhallisessa käynnissä ja muutamien ravipätkien myötä. Meri oli kauniin jään ja lumen alla. Pysähdyimme kaikki riviin ja kaivoimme kamerat esiin. Otimme kuvia kauniista maisemasta ja minä aina välillä myös Amyn korvista. Jatkoimme siitä sujuvasti kiipeämmällä kallion päälle ja kaivoimme kamerat taas esiin. Täällä oli mahtavat maisemat!
Loppumatka sujui hyvin laukkapätkän ja raviosuuksien myötä. Ratsukot olivat aivan väsyneitä maastosta ja menivätkin kukin onnellisena omiin karsinoihinsa ja traileriin. Amy seurasi nätisti perässäni traikkuun ja alkoi innolla hotkimaan heiniä. Hymyillen laitoin hevosen matka kuntoon ja siirryin sitten tallin kahvioon. Join nopeasti kuuman mehuni ja sämpylän otin mukaani. Minulla oli nimittäin kiire ehtiä takaisin tallille pitämään tuntia ja olin myöhässä. Huudin ovelta heipat ja kiitokset ja poistuin lumisateeseen.
>> 22.01.2013 - estevalmennus, valmentajana Liljaa
Aloitimme Sanin ja Amyn kanssa kunnollisella alkuverryttelyllä, monien volttien ja kiemuroiden kera. Teimme myös hieman työtä kokoamisen ja venytyksen kanssa - pitkillä sivuilla Sani pyytäisi Amya liikkumaan eteen runsaasti, ja lyhyillä sivuilla taas kokoamaan ravia. Tamma ei ollut aluksi täysin kuulolla, joten ravin tempo ei muuttunut tarpeeksi. Parin napakan käskyn jälkeen Sani kuitenkin sai Amyn kuulolle, ja tamma pääsi esittelemään hienoja askellajejaan. Laukassa Amy näytti oikein mukavalta ja pehmeältä, varsinkin kun Sani oli saanut apunsa läpi ja tamma oli hereillä ja valmiina. Olin kuullut että Amyn ongelma hypätessä oli kulmien oikominen, joten asetin kaksi puomia kahdeksikon keskelle. Tämän jälkeen asetin kaksi toista puomia kahdeksikon ulkoreunoilla, joten päästäkseen puomien keskelle Sanin olisi saatava Amy kuulolle ja taipumaan. Aluksi pari oikoi hieman, ja lähestyi puomeja sivusta, tai ylitti ne niiden reunoista. Lopulta Sani kuitenkin sai apunsa läpi, ja Amy rupesi taipumaan ja oikominen loppui. Kokosin puomien sijaan pienet esteet, ja pari ylitti ne uudelleen. Amy rupesi oikomaan uudelleen, koska Sani keskittyi esteihin enemmän kuin hyvään lähestymiseen. Parin yrityksen jälkeen Sani kuitenkin keksi homman jujun, ja ratsukko pääsi hyppimään esteitä hienolla kahdeksikolla, pyöreiden kulmien ja taivutusten kera. Nostin esteitä hieman tämän jälkeen, ja kun sekin onnistui parilta hienosti, lopetimme tunnin hyvään suoritukseen.
kisakalenteri
pvm
03.08.2012 20.08.2012 07.10.2012 08.10.2012 03.11.2012 09.12.2012 12.12.2012 15.12.2012 16.12.2012 19.12.2012 20.12.2012 22.12.2012 11.01.2013 04.02.2013 16.02.2013 17.02.2013 10.03.2013 02.04.2013 03.04.2013 04.04.2013 05.04.2013 05.04.2013 27.04.2013 30.04.2013 04.05.2013 05.05.2013 05.05.2013 |
kutsu / paikka
KK Energia Kalliovuori Carbo Gård Painswick Ponies Juliet Mörkövaara Mörkövaara Fiktio Fiktio Kilpailukeskus Stewart Kilpailukeskus Stewart Smerinthus Ponies Tahti Hawrich Bairdon Bairdon Kisatalli Vienre Dark Side Trakehners Dark Side Trakehners Diega Ponies Dark Side Trakehners Raivio Riihen ponitalli Taavilan Suomenhevoset Taavilan Suomenhevoset Taavilan Suomenhevoset Hillamäki |
laji / luokka
koulu / he A esteet / 50-60cm ERJ / 100cm ERJ / 90cm ERJ / 100cm ERJ / 90cm ERJ / 90cm KRJ / he A KRJ / he A ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm esteet / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm KRJ / He A ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm ERJ / 100cm |
sija
4/42 2/7 3/30 1/40 5/36 6/40 5/40 2/40 3/30 1/40 6/40 5/30 5/37 4/40 4/40 1/40 1/30 2/30 2/30 3/40 1/30 6/40 6/40 6/50 1/50 7/50 10/100 |
VPA sijoituksia 3
ERJ sijoituksia 21
KRJ sijoituksia 3
esteet = villit kilpailut (myös. koulu, maastoesteet ym.)
ERJ = VRL:n alaiset (myös KRJ, KERJ ym.)
ERJ sijoituksia 21
KRJ sijoituksia 3
esteet = villit kilpailut (myös. koulu, maastoesteet ym.)
ERJ = VRL:n alaiset (myös KRJ, KERJ ym.)
sukutaulu
i. Uten Skyer e. Glødence Stjerne |
ii. Møne Ryggen ie. Glitrende Hjerte ei. Talentfulle ee. Blå Expanse |
iii.
iie. iei. iee. eii. eie. eei. eee. |
jälkeläiset
o. Målfrid HAH - s. 13.5.2013 - i. Magne - om. Sani, VRL-10954